Vantaan kaupunginhallitus jätti sitten organisaatiomuutoksen jossa päivähoito siirtyisi sivistystoimeen pöydälle. Päätösrattaissa hiertää koplaus jonka avulla liikunta-, kultturi- ja nuorisopalvelut samalla siirtyisivät asukaspalvelujohtajan alaisuuteen. Tälle muutokselle kun ei järkeviä syitä ole löytynyt. Pikemminkin nykyisessä organisaatiossa on paremmat synergiaedut… ajatellaanpa vain nuorisotyötä ja koulua. Vapaa-ajan lautakunnassa onkin uudistusta kritisoitu.

Taustalla on ollut halu kasvattaa asukaspalvelujohtajan toimialaa jotta pohjaa riittäisi uudelle apulaiskaupunginjohtajalle. Perinteiseen malliin asiat oli siis koplattu yhteen - te saatte tämän , me saamme tämän. Eli eri asioita jotka eivät käytännössä juuri kuulu yhteen niputetaan samaan päätökseen jotta vastarannan kiisket saadaan hyväksymään koko pakettin.

Tällä kertaa kuitenkin ryhmäkuri petti. Onko tämä merkki siitä että perinteinen junttauskeino on tullut tiensä päähän, vai eikö demareilla ollut riittävästi voitettavaa sopimuksessa?

Olen aina inhonnut näitä “pakettiratkaisuja” ja uskon että myös kuntalaisten piirissä tällaiselle käytännölle löytyy harvinaisen vähän kannattajia. Pahoin kuitenkin pelkään että menetelmä on ollut niin menestyksekäs että se tuskin tällä on kuopattu.