Tänään on päivänpolttava uutisaihe Kansallinen nuorisotutkimus. Kiire ja stressi ovat 20-kymmpisillä out. Tämä saattaa näkyä henkilökohtaisina eläämäntapavalintoina. Selväksi suomeksi tämä tarkoittanee että työnteko ei kovin paljon kiinnosta.

Minusta tuntuu että vihreät ovat perustulo-mallillaan osuneet pelottavan hyvin ajan hermoon. Mitä sitä turhaan stressamaan, täällä kavereiden tai vanhempien nurkissa voi ihan hyvin elämäntapa-inkkarina. Kivaa kun ei edes tarvitse anoa mitään, rahaa tulee juuri sen verran että voi ostaa vähän kaljaa ja vähän käytettyjä vaatteita.

Ilmiö on (Markus) Keräsen mielestä tärkeä siksi, että nousevan sukupolven työpanos on erittäin keskeinen eläköityvässä Suomessa, jonka on pystyttävä vastaamaan kiihtyvään kansainväliseen kilpailuun.

Niinpä. Jos työnteko rajoittuu satunnaiseen puuhasteluun ei sillä paljon eläkkeitä rahoiteta. Mistä muuten se perustulo silloin saadaan jos harvaa kiinnostaa yhdistelmä kova työ/korkea vero/kohtalainen palkka? Laskelmia voi tehdä olettamalla että päätökset eivät vaikuta ihmisten käyttäytymiseen. Ihmiset vain ovat niin fiksuja että ne miettivät mitä kannattaa tehdä.

Pelkään että perustulo kuulosta monesta nuoresta hyvältä idealta. Vihreät saavuttavat tavoittensa ja menestyvät nuorten voimin hyvin vaaleissa. Perustulo toteutetaan jossakin muodossa. Nuorten työnteko vähenee. Talous romahtaa.

Jos osoittautuu että olen väärässä jossakin kohtaa tässä ajatusketjussa kukaan ei ole minua iloisempi.